Hei sinä johtaja: oletko perillä siitä, mitkä ovat juuri nyt yrityksesi huippuideat – ne, joita voisi kenties harkita uusiksi tuotekehitysprojekteiksi?
Usko tai älä, mutta uudet liiketoimintamahdollisuudet sekä kaikenlaiset kehitysideat ovat yrityksissä melko huonossa kondiksessa. Ongelmana on, että organisaatioilla ei ole yhteistä käsitystä siitä, mitä seuraavaksi ollaan tekemässä. Saati sitten toimivaa käytäntöä, johon nämä kaikki mahdolliset kehitysideat voitaisiin kirjata.
Uusia ideoita syntyy jatkuvasti, ja useimmat niistä ovat pieniä ja helposti toteutettavia. Päivitys suosikkituotteeseen, asiakkaan toiveen toteutus tai tarjouspyynnössä esitetty vaatimus – jokainen näistä voisi olla helposti toteutettavissa, kun vaan ideatasolta päästäisiin toiminnan tasolle!
Idean arvottaminen on haastavaa
Tiedetään, tiedetään: idean arvon määrittäminen on todella vaikeaa. Ideat ovat usein abstrakteja ja vaikeasti käsitettäviä – miten niille muka voisi määrittää arvoa? Uusi idea on usein parhaimmillaankin vain epämääräinen kyhäelmä erilaisia vaihtoehtoja. Jos jo pelkän ratkaisun arvon määritys voi olla haastavaa, niin kuinka voisimme ikinä arvottaa teoreettista ideaa?
Asiaa ei ainakaan helpota se, että ideat itsessään ovat arvottomia: vasta toteutus ratkaisee, tuottaako uusi idea myös uutta arvoa. Kuinka siis voimme olla varmoja siitä, mikä idea on ylipäätään toteuttamisen arvoinen?
- Älä kahlitse ideoita
Valitettavasti yksikään järjestelmä ei yksin pysty ratkaisemaan ideaportfolion hallintaa. Ideat ovat luovaa, virtaavaa ja jatkuvasti liikkeessä olevaa pääomaa, jota on mahdotonta kahlita täsmällisten prosessien sekä raskaiden järjestelmien avulla. Päin vastoin: ideoiden syntyminen, kehittäminen ja jalostaminen ovat pääosin tiimityötä, ja liittyvät siksi vahvasti työpaikan kulttuuriin. Siksi ehdotammekin ratkaisuksi enemmän yhteisiä kahvihetkiä – ja vähemmän sääntöjä tai jähmeitä ideanhallintajärjestelmiä.
Kehityskaari ideasta tuotteeksi on pitkä ja kestää kauan, ja matkan varrella saattaa maalikin unohtua. Onnistumiset pitäisikin muistaa huomioida, ja epäonnistumiset sallia. Tärkeintä on yrittää parhaansa – ja oppia vastoinkäymisistä.
- Katsele ympärillesi
Ideoita tulee – ja niitä pitääkin tulla – useista eri lähteistä. Tätä kutsutaan ideadiversiteetiksi. Älä siis pelästy sitä, että joku toinen on keksinyt uuden menestystuotteesi tai loistavan palvelukonseptisi ennen sinua.
Muista, että idea voi olla ihan mitä vain: se voi olla ratkaistava ongelma, asiakkaan tarve tai vaikka muualta kopioitu liiketoimintamalli. Siksi on tärkeää hyväksyä, että ideat voivat olla muutakin kuin parannuksia nykyisessä tuotteessa. Avaa silmäsi ja katso ympärillesi! Uusia oivalluksia syntyy harvoin samassa vanhassa toimistossa. Seuraa sen sijaan muita toimialoja ja hyödynnä rohkeasti niiden parhaita oivalluksia!
- Valitse parhaat päältä
Ensimmäinen askel ideoiden arvonmäärityksessä on tunnistaa ne ideat, joiden määrittelemiseen ylipäätään kannattaa kuluttaa resursseja. Osan voi nimittäin hylätä heti suoralta kädeltä, kun taas osa ideoista on niin epämääräisiä, että niiden arvioimiseen tarvitaan vielä paljon lisää informaatiota. Joitain voi varovaisesti testata, sillä usein kokeilun kautta näkemys arvostakin alkaa pikkuhiljaa muodostua.
Usein epävarmuuksia on kuitenkin liikaa, ja parhaan idean valinta voi tuntua mahdottomalta. Mutta jos jatkamme prosessia ja valitsemme toistuvasti hyviä ideoita, niin eiköhän jossain vaiheessa onnista! Epäonnistumisenkaan ei saisi antaa lannistaa – takapakit kun kuuluvat välttämättömina kaikenlaiseen innovointiin.
- Älä jää yksin
Ideat vaativat kehittelyä ja jalostusta ollakseen arvokkaita. Parasta olisikin pyöritellä uusia ideoita yhdessä kollegoiden kesken, kysyä apua asiakkailta ja kadunmiehiltä. Monipuolinen palaute auttaa niin kehittämään työpaikan kulttuuria kuin nostamaan ideoiden laatua.
Ideoiden paljastumista ei kannata turhaan pelätä. Tietokonepioneeri Howard Aikenin sanoin: ”Älä pelkää, että joku varastaa ideasi. Jos ne ovat yhtään kelvollisia, joudut tunkemaan ne alas ihmisten kurkuista!”.
Jos haluat oppia miten ideoita kehitetään ketterästi, liiketoimintalaskelma tehdään iteroiden ja ideat myydään organisaatiossa eteenpäin niin ilmoittaudu Business case – menneisyyden havinaa vai innovoinnin työkalu? -webinaariin Oppimisen verkkokaupasta! Tarjolle tulee myös jälkitallenne. Tutustu myös tulevaan kurssiimme Lean Business Case!
Markku Nurmela on kokenut valmentaja ja konsultti, joka on laittanut lukuisat ideasuppilot, business caset ja tuotestrategiat kuntoon. Yökyöpelinä hän puurtaa iltavuorossa, jotta asiakas varmasti saa tarvitsemansa huolellisesti viimeisteltynä. Yleensä asiakkaat huomaavatkin saaneensa Markulta vähän enemmän kuin tilasivat. Työnteon lisäksi Markku harrastaa ruuanlaittoa ja koirien kanssa luonnossa liikkumista. Parhaat ideat usein syntyvätkin raittiissa ulkoilmassa metsän keskellä.