Ammattilaiselta ammattilaiselle - Tarinoita yli 200 kouluttajakumppanin verkostolta

Prosessipäivät 2017

“How I failed as a Government CIO”

Virolla on vahva brändi digitalisaation hyödyntäjänä. Yhdestä Euroopan pienimmistä valtioista on lyhyessä ajassa kehittynyt yksi suurimmista e-maista. Skype, e-resepti ja e-kansalaisuus ovat laajasti tunnettuja palveluita. Oppia.fi haastatteli Taavi Kotkaa, joka on seurannut ja luotsannut Viron digitalisaatiota aitiopaikalta.

NORDIC Business Report on nimennyt Taavi Kotkan Thinkers 20: The Brighest Business Minds in Norther Europe –listalle. Viron digitalisaatiota aitiopaikalta luotsannut listan sijalla 12 oleva Taavi toimi Viron valtion tietohallintojohtajana vuosina 2013 -2017. Neljän vuoden aikana hän oli rakentamassa pienestä Virosta suurta brändiä e-maana. Taavi Kotka toimii myös neuvonantajana EU:n päättäjille digitalisaation liittyvissä asioissa. Taavi Kotka on valittu Euroopan parhaaksi CIO:ksi vuonna 2014.

OPPIA.fi: Kerro hieman itsestäsi. Oletko aina ollut kiinnostunut ohjelmoinnista?

Taavi Kotka: Olen ammatiltani ja koulutukseltani sovelluskehittäjä ja olen koodannut koko ikäni. Olen erittäin kiitollinen isälleni, joka opetti minulle shakkia jo hyvin nuorena. Isä oli erinomainen pelaaja ja opin häneltä loogista ajattelua. Isä osti minulle ensimmäisen tietokoneeni aikana jolloin tietokoneet olivat Virossa vielä erittäin harvinaisia ja kalliita. Opiskelin tietojenkäsittelyä ja sovelluskehitystä, perustin it-firman ja se kasvoi suureksi. Vuonna 2013 jäin pois Nortalista ja otin vastaan Viron valtion CIO tehtävän.

OPPIA.fi: Toimit neljä vuotta Viron valtionhallinnon korkeimpana it-johtajana. Miksi lopetit?

TK: Viimeinen työpäiväni oli tammikuun lopussa. Silloin tuli täyteen tasan neljä vuotta CIO:n tehtävässä. Aika oli tuplasti pidempi kuin alun perin olimme sopineet silloisen Viron presidentin Toomas Ilveksen kanssa, sillä lupasin aikanaan ottaa tehtävän kahdeksi vuodeksi. Saimme paljon aikaan neljässä vuodessa.

OPPIA.fi: Mitä sinulla on nyt työn alla?

TK: Monia mielenkiintoisia projekteja. Toimin neuvonantajana EU:n suuntaan digitalisaatioon liittyvissä kysymyksissä, jatkan Viron e-Residencyn kehittämistä ja olen mukana auttamassa innovatiivisia Startup-yhtiöitä kehittämään ja kaupallistamaan palveluitaan sekä kansainvälistymään.

OPPIA.fi: Viron e-kansalaisuudesta puhutaan paljon. Mikä se on ja miten se toimii?

TK: Verkossa kaikki valtiot ovat yhtä suuria. E-kansalaisuus (e-Residency) on monikansallinen digitaalinen identiteetti, jonka avulla kenestä tahansa voi tulla Viron e-kansalainen. Palvelu on erittäin joustava, helppokäyttöinen ja edullinen (rekisteröityminen maksaa 100 euroa).

Virtuaalikansalainen saa toimikortin, jolla voi hoitaa monia asiointipalveluita, kuten yrityksen perustamiseen liittyviä palveluita ja pankkipalveluita, aidon virolaisen tapaan. Kortti on samanlainen kuin Viron omille kansalaisille myönnettävä kortti, mutta se ei sisällä valokuvaa eikä näin toimi matkustusasiakirjana. Kortin haltijoita on yli 100 maasta ja kortteja on myönnetty yli 18.000 kappaletta.

OPPIA.fi: Olet ollut ikkunapaikalla seuraamassa digitaalisten palveluiden suunnittelua ja käyttöönottoa. Mitä olet oppinut?

TK: Jos insinöörinä katson tilannetta, niin eri maat ovat varsin eri tilanteissa. Britannia, Yhdysvallat, Saksa ja Australia ovat suuren remontin edessä. Näissä maissa perusta on rikki ja ne tarvitsevat radikaaleja uudistuksia. Kun taas katsotaan vaikka Suomea, niin teillä on kaikki kunnossa. Paitsi kaksi asiaa.

Ensimmäinen on sähköinen tunnistaminen ja sähköinen henkilökortti. Se puuttuu vieläkin. Me saimme idean teiltä, kopioimme sen ja teimme kortista pakollisen kaikille. Teillä käytetään tunnistautumiseen vieläkin pankkikoodeja.

Toinen ongelma on vielä suurempi. Se on legacy eli vanhat it-järjestelmät. Me kehitimme ”No Legacy Policyn” jolla kannustamme it-päättäjiä olemaan käyttämättä yli 13-vuotiaita järjestelmiä. Legacy kuuluu roskiin. Vaikka uudesta järjestelmästä tulee aina ensiksi kitinää, niin muutamassa vuodessa se on vanhaa parempi kun ihmiset ovat tottuneet siihen. Näin saadaan pidettyä it-järjestelmien ylläpitoon sidotut resurssit minimissään ja voidaan hyödyntää uusien teknologioiden tuomat hyödyt. Summaan oman ideologiani seuraavasti: ”Jos teknologiaa on olemassa, niin se pitää myös ottaa käyttöön.”

OPPIA.fi: Olet puhumassa Helsingissä Prosessipäivät 2017 tapahtumassa. Miksi puhut epäonnistumisista?

TK: Nyt on hyvä aika reflektoida omaa neljän vuoden rupeamaa. On tärkeää tajuta, että uuden tekemisessä aina ei onnistuta. Ratkaisuja pitää kehittää ja hakea yhteistyössä. Tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että kaikki ei mene putkeen. Tärkeintä on rohkeus hakea uusia toimintamalleja virheitä pelkäämättä. Itse olen oppinut, että monta kertaa nopein tapa oppia uutta on tekemisen kautta ja virheistä oppimalla. Digiaikana emme voi käyttää aikaa loputtomasti suunnitteluun. Loput opit saat, kun tulet kuulemaan keynote-puheenvuoroni!

OPPIA.fi: Kiitos Taavi. Nähdään siis Helsingin Messukeskuksessa 10.5.2017.

TK: Kiitos. Odotan innolla omaa puheenvuoroani ja mahdollisuutta keskustella suomalaisten it-päättäjien kanssa.

Prosessipäivät 2017 / 10.-11.5.2017 / Helsingin Messukeskus